KERRAN KU SUOMI JÄÄKIEKKOKULTAA VOITTI

Sen kunniaks omakuva!

Kerran ku Serbiaan menin

Kuukauden päivitysväli on ihan ok jos on paljon muutaki tekemistä ku hengailla Makeessa Doniassa. Nimittäin hengailla ihanassa Serbiassa (+ yrittää vähän vääntää ennakkotehtäväkuvia kolmeen eri kouluun pitkin Suomee).

Joten tässä sitä nyt ollaan, Vinsentiks suomennetun ranskalaistyypin vieraana ties monennettako päivää keskellä Valkoista kaupunkia, Beogradia. Haluun mm. muuttaa tänne, palata tänne, matkustaa pitkin Serbiaa lisää ja tavata uusia ihmisiä. Tutustua tähän maahan paremmin, tää on hyvä paikka olla. Ainaki parempi ku Masisdonia.

Matka alko tasan kaks viikkoa sitten lauantaina ja reittinä on ollu Skopje-Beograd-Subotica-Novi Sad-Beograd ja viimeisenä etappina takas Skopjeen. Kuhan tästä joutaa ja jaksaa, oon venyttäny lähtöä ku ei oo mitään Skopjessakaan joten suosin kaveriseuraa isommassa kaupungissa. Tosin en tiiä miten nää minuun täällä suhtautuu, punkkaan ikuisuuksia samalla sohvalla ja levittäydyn ku joku syöpäläinen.

Turun taideakatemiaan piti vääntää kolme kuvaa säästä, jokaisessa ihminen, kuvasin paniikissa ihanaa Iwonaa, mieletöntä Martinaa ja itteeni niiden kylppärissä sit.

Iwona tuulessa.

Martina sateessa (duh!)

Meitsi sumussa.


Ostin 35mm Holgalomon, siitä ehkä lisää myöhemmin kuhan tajuan idioottimaisuuteni tuhlailun suhteen.

The Birds of Skopje

Ei hirveesti mitään uutta, vietän stabiilia elämää mielettömässä kerrostalokämpässä mut ilman nettiä. Kuuma vesi sentään on pop ja tukka kiittää aktiivisesta kuuraamisesta. Vietän aikaani lähinnä kattellen leffoja ja ikävöiden Suomeen. Sit kokkailen suomiruokia Tanjan kanssa ja perseilen ja juon kaljaa sen saman tyypin kanssa. Suomi-ikävä on aiheuttanut mm. itsetehtyjä lihapiirakoita, ruisleivän leipomisen harkitsemisen ja makaronilaatikon potentiaalisen mahdollisuuden. Lisäks oon tähän mennessä onnistunu kattoo jopa kaikki Kummelit, Rukajärventien, Ralliraidan ja tulossa ois kolme tuotantokautta Isänmaan toivoja.

Yritän myös samalla tässä vääntää pikapikaa ennakkotehtäviä kaikkiin paskamestoihin mihin haen. Onneks on aikaa photoshoppailla huonoja kuvia vielä huonommiks ku nettiä ei kerta oo jatkuvasti saatavilla. Spotify Premium tuli tarpeeseen.


Tylsyyksissäni ja ennakkotehtäväsaamattomuudessani kuvasin sarjan Skopjen yläilmoista, jostain syystä tän nimi on The Birds of Avalon:





Birds of Avalon on muuten yhestä Volcomin paidasta joka miulla on. Helvetin hyvä paita.

Nyt ois nälkä. Meinasin opetella kokkaa jotain paikallistaki roskaruokaa jotta osaa sit Suomessa vääntää niitä torttuja kavereille. Kuhan tästä kiireiltään ehtii. Tai viittii.

Kerran ku Tetovoon menin

Tetovo on sellanen pieni ja tosi ruma kaupunki tuossa parinkymmenen kilometrin päässä Skopjesta. Vähän niinku Juva. Tosin Juva ei oo kaupunki vaan paikka. Kuulostaapa siltä että vertaisin Savonlinnaa Skopjeen. No en, ne ei paini ees samassa sarjassa. Savonlinna on paljon kivempi.

Pari viikkoa sitten kuitenki tuli eteen hyppy bussiin, bussi Tetovoon. Tunti siinä kai meni.

Kuvia matkalta bussin ikkunasta:

Arkkitehtuuri Makedoniassa on ihmeellistä.

Kaksi tornia. Näitä on useita näitä pareja. Kaikkia on vaan kaks.

Löysin myös yksinäiset vuoret.

No mut Tetovo oli ruma ja ok ku käytiin siellä päiväseltään piipahtamassa, siellä oli kulttuuripäivät ja iso pääkatu. Matka oli hauska, paikalla ei ollu niin hauskaa ku jouduin paikallisen tyttöryhmän fanituksen kohteeks. Olin niiden mielestä niin tyylikäs ja ihanan erilainen nuori. Voi herra ja dyydeli. Sit pääsin yhteiskuvaan ja muuta ihme huttua. Onneks siellä kulttuuripäivillä oli ilmasta ruokaa, söin varmaan viittä erilaista leivosmallia, kaikki rasvassa uitettuja.

Sit siellä vähän tanssi jotkut pojat.

En tiiä mitä tässä tapahtuu.

Tää muija ei tainnu tykätä ku kuvasin.


Kohta lähen pois Kumanovosta ja pakkaan kamat ja muutan Elisen tykö. Kattoo sit miten nettiin enää missään pääsee.

Eläinpäivitys

Rotat kuoli. Kaikki kolme kerralla. En tiiä miks, en ollu asialla. Miusta tuntuu että oli makedoonien vika ku ne ei osannu huolehtia niistä rotista ollenkaan eikä se ollu meidän vastuulla se katras. Eikä niitä pentujakaan ikinä tullu.

Sen sijaan voin kertoo elämäni muista eläimistä Skopjessa.


Naapurin koira on kiva, vien sille salaa nakkeja öisin jääkaapista. Ja silitän sitä aina ku meen sen aitauksen ohi. Ja sit se nuolee naamaa. Ja kerjää.


Sit yks ilta oltiin Menadassa joka on kahvila. Sit sen terassilla oli hauska kissa joka kiipes miun jalkaa pitkin olkapäälle istumaan, nuoli hiuksia ja puri nenästä. Sit menin sisälle ja otin siitä kuvan.


Sit BB-talossa asuvilla vapaaehtoistyypeillä on naapurissa kissa jonka kanssa leikin pari tuntia viime perjantaina. Se oli kiva kissa. Se raapas minuu sormesta ja hajotin yhen korun vahingossa. Mut se oli kiva kissa. Kuvassa sitä ei vaan kiinnosta.

En jaksa nyt kirjottaa enempää, ahdistaa. Oon Kumanovossa Tanjan luona evakossa kun sain lähtöpassit kämpästäni ja muutan torstaina Elisen nurkkiin. Hyvä.

Rat-time

Suuri asetelma! Taidetta! Jin ja Jang!

Meillä on rottia. Niitä piti olla yks iso ja valkonen uros ku asiasta kerrottiin.
Niitä on kolme, se uros ja kaks naarasta.
Kohta niitä on ihan salettiin noin miljoona.

Sitä jättiläisjätkärottaa oon pitäny kädessäki, ne nartut yrittää purra joten pysyn kaukana. Ne elää akvaarion näkösessä terraariossa tuossa parvekkeella. Toivottavasti pysyvät elossa vaikkei ulkona NIIN kylmä ookkaan. Oikeestaan päivisin n. +10 ja öisin +5 tjsp. Hajotkaa pakkaseenne Suomen Siperiassa!

Ne taitaa haluta ulos laatikostaan aika usein.

En meinannu tuoda yhtäkään näistä mukanani. Enkä niistä tulevista pennuista. Syötän katukissoille.

Yks viikonloppu vuorella

Alotetaans ristillä ku oon kuvannu tätä eniten koko Makedoniassa:

Tästä on jo jotain pari viikkoa tai puoltoista ku käytiin yks sunnuntai tallailee tuolle läheiselle vuorelle, tai siis yritettiin. Osa kokoonpanosta (puola, ranska ja hollanti) pääs puoliväliin asti, me suomalaiset sit luovutettiin jo ennen sitä. Oli hirvee mutkitteleva autotie jolla piti yrittää kävellä mahd reunassa ja autot tuuttaili ja ihmiset kiroili. Lisäks miulla oli MOOTTORIPYÖRÄSAAPPAAT jalassa ja sen jälkeen oli pohkeet niin kipeet että valitin kolme päivää siitäki.

Se vuoritie vie siis Millennium Crossille joka on maailman mauttomin rakennelma tuolla meitsin ikkunasta näkymänä avautuvalla vuorella. Iso risti joka on rakennettu samanlaisista palkeista ku Eiffelin torni. Sit illalla se on juhlavalaistuksessa eli pari valokaapelia kiertää sitä. Niin KITSCH että oksettaa, mut viihdyttävää kateltavaa. Oottelen vaan että millon ne valot rupee vilkkuu, ehkä sen ristin juurella onki oikeesti joku älytön kasinokirkko johon voi lähtee pelaa rulettii Jessen kanssa! En vaan tiiä ku en oo saavuttanu sitä rohkeutta lähtee oikeesti tallaa sinne ylös asti, pitäis olla varmaan kännissä. Ja kunnon kengät. Yks jätkä sano että sinne pääsee oikeesti tunnissa, mehän käveltiin sitten joku 2h puoliväliin ja 2h takas. Ihme settiä. Seuraavan kerran meen ehkä taksilla. Tai ainaki tuun taksilla alas.

Ihan hyvän kuvan sieltä vuorelta sai kaupungista. Vähän photarilla tummensin etutaloja MUT oli ne oikeestiki tummempia. Tai siis se sumu oli tuolla takana. Täällä on aina sumusta!

Veriryhmäytymistä ystävänpäivänä

Ajattelin olla tosi ystävällinen makedonialaisia viinijuhlaperinteitä kohtaan ja pakenin viininjuontia sellaselle keikalle kattoo ku Islantilaisbändi Bloodgroup oli just hyvä! Kalja ja pääsyliput oli halpoja, olin silti vähän eksyksissä vieraassa paikassa. Onneks oli yks slovakikaveri mukana kannustamassa.

Kaikki kuvat kohisee mut meitsi ainaki pystyy elää sen kanssa:





Issikat oli sympaattisia ja niiden musiikkiki mukiinmenevää elektropoppista. Sain kehuja ku olin suomalainen. Sain kehuja ku ostin levyn. Valokuvaaminen ernujen makedonialaisten keskellä oli outoa, kalja maistu vedeltä. Mut ok. Tykkään tästä että elämänki voi hankkia.

Asuntotarinoita

Oho oon unohtanu vähän päivittää. Tai siis oon oikeesti ollu vaan aika laiska ja keskittyny mieluummin halvan kaljan juomiseen ja halpojen sipsien syömiseen. Jännä muuten, täällä ei oo juustonaksuja mut samassa mallissa löytyy Smoki-nimistä sipsua joka on PÄHKINÄMAUSTETTUA. Pähkinät on balkanilaisille kikirikiä, tykkään siitä sanasta.

Käväsin tässä välissä myös Sarajevossa, siitä tulee myöhemmin parempi postaus paskalla englannilla höystettynä jotta uudet ulko_maalaiset kaverini voi kans lukee höpöhöpöjä.

Sit täällä on älyttömästi ja liikaa patsaita. Koko saakelin Skopje on yhtä (rumaa) patsaspuistoa. Terveisiä vaan Parikkalaan, täällä on rumemmat patsaat ku Veijo Rönkkösellä ikinä. Oottakaas vaan ku otan niistä kaikista kuvan ja pistän tänne patsaspostauksen. Posti posti, inhoon tota sanaa mut en jaksa keksii parempaakaan.

Meitsillä on hieno huone mut liian tyhjä. Muutenki täällä on liian tyhjää miulle, tartten asioita ja esineitä ympärilleni. Se on oikeestaan tällä hetkellä suurempi ongelma ku alkuaikojen "mikään ei toimi tartten ylellisyyksiä" -valitus. Asioiden epätoimivuuteen tottuu.

Otetaans esimerkkikimara!
Kämpässä on kylmä mut laitan vaatetta päälle enempi. Kylppärissä ei oo ku vähän lämmintä (ei kuumaa ikinä) vettä joten menen pesemään moppitukkani yhen ranskattaren luokse ku siellä se on mahdollista. Täällä juodaan pahahkoa turkkilaista kahvia joten keitän vettä turkkikahvipannussa ja teen pikakahvia itelleni. Juustohöylän oon nähny kerran kaupassa, se oli muovinen. Ostetaan juusto suoraan siivutettuina, rasvaa ehkä 50%. Pyykinkuivaustelinettä ei oikein vielä oo, säädän huoneeni lämmityksen kovalle ja ripustelen vaatteita sinne.

Huoneesta ku tuli puhe niin:Onko älytön ikkuna? No on! Ja kattokaas tätä näkymää mikä siitä avautuu:

Lisäks:Ovi vie Ilonan huoneeseen, en tiiä mikä tää puinen telinehäkkyrä on (varmaan jotain TAIDETTA) ja portaat johtaa suoraan miun huoneen ovelle. Yläkerrassa ei siis oo mitään muuta ku miun koppi. Siinä on söpö pieni eteisentapainen ja sit vaan vino ovi joka narisee avatessa. Ihan älyttömästi. Silleen vinkasee kunnolla, herätän aina Ilonan aamulla rymistellessäni.

Muut kehuu meidän kämppää hirveesti, ite pidän vähän ankeena ja kolkkona ku täällä on tyhjää ja VALKOISTA. Ootin nuhjuu neukkukoppia, asunki kolmikerroksisen omakotitalon yläkertaan rakennetussa ihkauudessa modernissa asunnossa. Ahdistaa ja tekee mieli valittaa. Kaikesta. Keittiö on angstinurkka, alussa piti olla siellä koneella ku nettiä pöllittiin jostain muualta langattomana ja vaan keittiössä toimi kunnolla. Välillä aamusin oon vieläki siellä, istun lattialla tyynyllä ja syön aamupalaa pieneltä penkiltä ja isolla penkillä pidän läppäriä ja feispuukkaan.

Mikro vasemmassa reunassa on feikkiä, se on vasta toinen mikroaaltouuni jonka oon koko Makedoniassa nähny (toinen oli läheisessä snägärissä). Meiltä puuttuu etulasi eikä tuota voi siis käyttää, lupasivat korjata mut koska Balkanin "kohta" on mitä vaan välillä puol tuntia-puol vuotta niin en elättele hirveesti toivoja tuon masiinan suhteen.

Nyt taidan mennä nukkumaan, pistän heti huomenna lisää kuvia joko patsaista tai tuolta vuorelta otettuina. Sarajevosta on niin paljon matskuu että siinä menee vähän aikaa. Patsaskuvia vois kerätä johonki suureen kokonaisuuteen. Patsasreppari Skopjesta! Ostaiskohan Itä-Savo sellasen jutun?

Kaikki on tyhmää

Kaikki tuntuu nyt vähän pahalta täällä: ruoka on epäterveellistä, sisällä on kylmä, makedoonit ei ymmärrä mitä flunssa meinaa vaan tuputtaa jatkuvasti C-vitamiinimömmöjä ja sanoo että pitäis ulkoilla enemmän jotta tauti talttuis (hyvä idea, toteutan HETI!), netti on huonosti toimiva kun sen joutuu pöllimään jostain naapurista, olo on kurjempi ku ikinä muistin ja kaikkialla on kylmä. Makedonialaiset haluu pitää taukoja jatkuvasti, yleensä tupakalle ja ruualle. Mitä useammin niin sen parempi.

Kiril ja Damjan tupakkatauolla.

Tänä aamuna syötiin burekia (rasvaista piirasta jossa on jotain lihaa ja juustoja sisällä, oli aika hyvää) ja kiirehdittiin myöhässä katsomaan ku joku pappi heittää ristin jokeen ja kasa miehiä sukeltaa perässä. Se joka nappaa ristin saa palkinnon. Sama rituaali toteutetaan kaikissa kaupungeissa ja kylissä tänä päivänä kun on Kristuksen kastamisen juhlapäivä tai joku sellanen. Jos ei ole jokia tai järviä niin uima-allas on kuulemma käypä vaihtoehto ristin upottamiseen myös. Juhlapäiviä on muuten paljon, tai sitten keksitään muuten vaan syy juhlia melkein aina.

Kastejuhlabileet. Paljon ihmisiä, ykskään ei vedessä. Harmi.

Skopjejuttuja

No öö en osaa ehkä sanoo vielä mitään. Paitsi että:
1) liikenne on kaaos, täällä taitaa kuolla lähinnä auton alle eikä vanhuuteen tai muuhun.
2) oon kipee.
3) täällä on hirveesti tupakkaa, saasteita, halpaa kaljaa, halpaa roskaruokaa ja sumua kaupungin yllä ja alla ja kaikkialla.
4) meillä on just hieno väliaikaiskämppä josta on älyttömät näkymät vuorille, uudesta tulevasta kämpästä on älyttömät näkymät vuorella tököttävään jättiristiin joka on valaistu valokaapelein illalla. mautonta ja siistii!
5) vähän kuvia mutku en jaksa kuvata just nyt:

Ilona parvekkeella parvekkeilemassa.

Jotain taloja. Kivoja.

Parveke illalla. Kiva ilta.

Huomaan että tuo sama talo on joka kuvassa. Öö. No joo joskus lisää, en oikeesti jaksa nyt raahata kameraa ympäriinsä tässä flunssassa.

Lento Helsinki-Budapest-Skopje 7.1.2011

Jäi toteuttamatta tuo ensimmäinen lentoonlähtö kun iski viikon alussa muuttostressi ja lähtöstressi ja elämästressi päälle ja sairastuin ärhäkkään poskiontelontulehdukseen (maxillary sinusitis) ja lääkäri määräsi, että älä lennä. Tai siis sain lääkärintodistuksen jonka varjolla pystyin siirtämään lentoa tasan viikon myöhemmäksi (lähtö siis 14.1.2011 klo 07:40 Helsinki-Vantaalta vissiin, saa tulla saattaa!) ja vaatimaan vakuutusrahoja aiheutuneista kuluista. EVS-toveri Ilona meni kuitenkin jo edeltä ja lähetti justiinsa viestiä jossa kertoi olevansa elossa ja siellä on kuulemma kivaa ja hyvä olla. Lieventää panareita ehkä ihan vähän. Tästä tekstistä ei nyt kyllä tuu yhtään mitään ku en pysty keskittymään ja suomen kieliki on vähän hakusessa. Oon tottunu liikaa kuvablogittamiseen. Laiskasti kuvablogittamiseen.

No mut jos yritän tässä pakkailla ja kirjotan tähän sit lisää ku osaan taas suhtautua tekstiin jotenki paremmin. Mut kuva lähtökaaoksesta!

Huomatkaa, että rinkka on tuolla takana piilossa kaikkien vaatteiden ja jätesäkkien alla. Kaljat ja kameranjalusta ei luultavasti lähde mukaan.