maanantai 16. toukokuuta 2011
sunnuntai 1. toukokuuta 2011
Kerran ku Serbiaan menin
Kuukauden päivitysväli on ihan ok jos on paljon muutaki tekemistä ku hengailla Makeessa Doniassa. Nimittäin hengailla ihanassa Serbiassa (+ yrittää vähän vääntää ennakkotehtäväkuvia kolmeen eri kouluun pitkin Suomee).
Joten tässä sitä nyt ollaan, Vinsentiks suomennetun ranskalaistyypin vieraana ties monennettako päivää keskellä Valkoista kaupunkia, Beogradia. Haluun mm. muuttaa tänne, palata tänne, matkustaa pitkin Serbiaa lisää ja tavata uusia ihmisiä. Tutustua tähän maahan paremmin, tää on hyvä paikka olla. Ainaki parempi ku Masisdonia.
Matka alko tasan kaks viikkoa sitten lauantaina ja reittinä on ollu Skopje-Beograd-Subotica-Novi Sad-Beograd ja viimeisenä etappina takas Skopjeen. Kuhan tästä joutaa ja jaksaa, oon venyttäny lähtöä ku ei oo mitään Skopjessakaan joten suosin kaveriseuraa isommassa kaupungissa. Tosin en tiiä miten nää minuun täällä suhtautuu, punkkaan ikuisuuksia samalla sohvalla ja levittäydyn ku joku syöpäläinen.
Turun taideakatemiaan piti vääntää kolme kuvaa säästä, jokaisessa ihminen, kuvasin paniikissa ihanaa Iwonaa, mieletöntä Martinaa ja itteeni niiden kylppärissä sit.
Iwona tuulessa.
Martina sateessa (duh!)
Meitsi sumussa.
Ostin 35mm Holgalomon, siitä ehkä lisää myöhemmin kuhan tajuan idioottimaisuuteni tuhlailun suhteen.
Joten tässä sitä nyt ollaan, Vinsentiks suomennetun ranskalaistyypin vieraana ties monennettako päivää keskellä Valkoista kaupunkia, Beogradia. Haluun mm. muuttaa tänne, palata tänne, matkustaa pitkin Serbiaa lisää ja tavata uusia ihmisiä. Tutustua tähän maahan paremmin, tää on hyvä paikka olla. Ainaki parempi ku Masisdonia.
Matka alko tasan kaks viikkoa sitten lauantaina ja reittinä on ollu Skopje-Beograd-Subotica-Novi Sad-Beograd ja viimeisenä etappina takas Skopjeen. Kuhan tästä joutaa ja jaksaa, oon venyttäny lähtöä ku ei oo mitään Skopjessakaan joten suosin kaveriseuraa isommassa kaupungissa. Tosin en tiiä miten nää minuun täällä suhtautuu, punkkaan ikuisuuksia samalla sohvalla ja levittäydyn ku joku syöpäläinen.
Turun taideakatemiaan piti vääntää kolme kuvaa säästä, jokaisessa ihminen, kuvasin paniikissa ihanaa Iwonaa, mieletöntä Martinaa ja itteeni niiden kylppärissä sit.
Iwona tuulessa.
Martina sateessa (duh!)
Meitsi sumussa. Ostin 35mm Holgalomon, siitä ehkä lisää myöhemmin kuhan tajuan idioottimaisuuteni tuhlailun suhteen.
torstai 31. maaliskuuta 2011
The Birds of Skopje
Ei hirveesti mitään uutta, vietän stabiilia elämää mielettömässä kerrostalokämpässä mut ilman nettiä. Kuuma vesi sentään on pop ja tukka kiittää aktiivisesta kuuraamisesta. Vietän aikaani lähinnä kattellen leffoja ja ikävöiden Suomeen. Sit kokkailen suomiruokia Tanjan kanssa ja perseilen ja juon kaljaa sen saman tyypin kanssa. Suomi-ikävä on aiheuttanut mm. itsetehtyjä lihapiirakoita, ruisleivän leipomisen harkitsemisen ja makaronilaatikon potentiaalisen mahdollisuuden. Lisäks oon tähän mennessä onnistunu kattoo jopa kaikki Kummelit, Rukajärventien, Ralliraidan ja tulossa ois kolme tuotantokautta Isänmaan toivoja.
Yritän myös samalla tässä vääntää pikapikaa ennakkotehtäviä kaikkiin paskamestoihin mihin haen. Onneks on aikaa photoshoppailla huonoja kuvia vielä huonommiks ku nettiä ei kerta oo jatkuvasti saatavilla. Spotify Premium tuli tarpeeseen.
Tylsyyksissäni ja ennakkotehtäväsaamattomuudessani kuvasin sarjan Skopjen yläilmoista, jostain syystä tän nimi on The Birds of Avalon:
Birds of Avalon on muuten yhestä Volcomin paidasta joka miulla on. Helvetin hyvä paita.
Nyt ois nälkä. Meinasin opetella kokkaa jotain paikallistaki roskaruokaa jotta osaa sit Suomessa vääntää niitä torttuja kavereille. Kuhan tästä kiireiltään ehtii. Tai viittii.
Yritän myös samalla tässä vääntää pikapikaa ennakkotehtäviä kaikkiin paskamestoihin mihin haen. Onneks on aikaa photoshoppailla huonoja kuvia vielä huonommiks ku nettiä ei kerta oo jatkuvasti saatavilla. Spotify Premium tuli tarpeeseen.
Tylsyyksissäni ja ennakkotehtäväsaamattomuudessani kuvasin sarjan Skopjen yläilmoista, jostain syystä tän nimi on The Birds of Avalon:
Birds of Avalon on muuten yhestä Volcomin paidasta joka miulla on. Helvetin hyvä paita.
Nyt ois nälkä. Meinasin opetella kokkaa jotain paikallistaki roskaruokaa jotta osaa sit Suomessa vääntää niitä torttuja kavereille. Kuhan tästä kiireiltään ehtii. Tai viittii.
keskiviikko 16. maaliskuuta 2011
Kerran ku Tetovoon menin
Tetovo on sellanen pieni ja tosi ruma kaupunki tuossa parinkymmenen kilometrin päässä Skopjesta. Vähän niinku Juva. Tosin Juva ei oo kaupunki vaan paikka. Kuulostaapa siltä että vertaisin Savonlinnaa Skopjeen. No en, ne ei paini ees samassa sarjassa. Savonlinna on paljon kivempi.
Pari viikkoa sitten kuitenki tuli eteen hyppy bussiin, bussi Tetovoon. Tunti siinä kai meni.
Kuvia matkalta bussin ikkunasta:
Arkkitehtuuri Makedoniassa on ihmeellistä.
Kaksi tornia. Näitä on useita näitä pareja. Kaikkia on vaan kaks.
Löysin myös yksinäiset vuoret.
No mut Tetovo oli ruma ja ok ku käytiin siellä päiväseltään piipahtamassa, siellä oli kulttuuripäivät ja iso pääkatu. Matka oli hauska, paikalla ei ollu niin hauskaa ku jouduin paikallisen tyttöryhmän fanituksen kohteeks. Olin niiden mielestä niin tyylikäs ja ihanan erilainen nuori. Voi herra ja dyydeli. Sit pääsin yhteiskuvaan ja muuta ihme huttua. Onneks siellä kulttuuripäivillä oli ilmasta ruokaa, söin varmaan viittä erilaista leivosmallia, kaikki rasvassa uitettuja.
Sit siellä vähän tanssi jotkut pojat.
En tiiä mitä tässä tapahtuu.
Tää muija ei tainnu tykätä ku kuvasin.
Kohta lähen pois Kumanovosta ja pakkaan kamat ja muutan Elisen tykö. Kattoo sit miten nettiin enää missään pääsee.
Pari viikkoa sitten kuitenki tuli eteen hyppy bussiin, bussi Tetovoon. Tunti siinä kai meni.
Kuvia matkalta bussin ikkunasta:
Arkkitehtuuri Makedoniassa on ihmeellistä.
Kaksi tornia. Näitä on useita näitä pareja. Kaikkia on vaan kaks.
Löysin myös yksinäiset vuoret.No mut Tetovo oli ruma ja ok ku käytiin siellä päiväseltään piipahtamassa, siellä oli kulttuuripäivät ja iso pääkatu. Matka oli hauska, paikalla ei ollu niin hauskaa ku jouduin paikallisen tyttöryhmän fanituksen kohteeks. Olin niiden mielestä niin tyylikäs ja ihanan erilainen nuori. Voi herra ja dyydeli. Sit pääsin yhteiskuvaan ja muuta ihme huttua. Onneks siellä kulttuuripäivillä oli ilmasta ruokaa, söin varmaan viittä erilaista leivosmallia, kaikki rasvassa uitettuja.
Sit siellä vähän tanssi jotkut pojat.
En tiiä mitä tässä tapahtuu.
Tää muija ei tainnu tykätä ku kuvasin.Kohta lähen pois Kumanovosta ja pakkaan kamat ja muutan Elisen tykö. Kattoo sit miten nettiin enää missään pääsee.
tiistai 15. maaliskuuta 2011
Eläinpäivitys
Rotat kuoli. Kaikki kolme kerralla. En tiiä miks, en ollu asialla. Miusta tuntuu että oli makedoonien vika ku ne ei osannu huolehtia niistä rotista ollenkaan eikä se ollu meidän vastuulla se katras. Eikä niitä pentujakaan ikinä tullu.
Sen sijaan voin kertoo elämäni muista eläimistä Skopjessa.
Naapurin koira on kiva, vien sille salaa nakkeja öisin jääkaapista. Ja silitän sitä aina ku meen sen aitauksen ohi. Ja sit se nuolee naamaa. Ja kerjää.
Sit yks ilta oltiin Menadassa joka on kahvila. Sit sen terassilla oli hauska kissa joka kiipes miun jalkaa pitkin olkapäälle istumaan, nuoli hiuksia ja puri nenästä. Sit menin sisälle ja otin siitä kuvan.
Sit BB-talossa asuvilla vapaaehtoistyypeillä on naapurissa kissa jonka kanssa leikin pari tuntia viime perjantaina. Se oli kiva kissa. Se raapas minuu sormesta ja hajotin yhen korun vahingossa. Mut se oli kiva kissa. Kuvassa sitä ei vaan kiinnosta.
En jaksa nyt kirjottaa enempää, ahdistaa. Oon Kumanovossa Tanjan luona evakossa kun sain lähtöpassit kämpästäni ja muutan torstaina Elisen nurkkiin. Hyvä.
Sen sijaan voin kertoo elämäni muista eläimistä Skopjessa.
Naapurin koira on kiva, vien sille salaa nakkeja öisin jääkaapista. Ja silitän sitä aina ku meen sen aitauksen ohi. Ja sit se nuolee naamaa. Ja kerjää.
Sit yks ilta oltiin Menadassa joka on kahvila. Sit sen terassilla oli hauska kissa joka kiipes miun jalkaa pitkin olkapäälle istumaan, nuoli hiuksia ja puri nenästä. Sit menin sisälle ja otin siitä kuvan.
Sit BB-talossa asuvilla vapaaehtoistyypeillä on naapurissa kissa jonka kanssa leikin pari tuntia viime perjantaina. Se oli kiva kissa. Se raapas minuu sormesta ja hajotin yhen korun vahingossa. Mut se oli kiva kissa. Kuvassa sitä ei vaan kiinnosta.En jaksa nyt kirjottaa enempää, ahdistaa. Oon Kumanovossa Tanjan luona evakossa kun sain lähtöpassit kämpästäni ja muutan torstaina Elisen nurkkiin. Hyvä.
sunnuntai 20. helmikuuta 2011
Rat-time
Suuri asetelma! Taidetta! Jin ja Jang!Meillä on rottia. Niitä piti olla yks iso ja valkonen uros ku asiasta kerrottiin.
Niitä on kolme, se uros ja kaks naarasta.
Kohta niitä on ihan salettiin noin miljoona.
Sitä jättiläisjätkärottaa oon pitäny kädessäki, ne nartut yrittää purra joten pysyn kaukana. Ne elää akvaarion näkösessä terraariossa tuossa parvekkeella. Toivottavasti pysyvät elossa vaikkei ulkona NIIN kylmä ookkaan. Oikeestaan päivisin n. +10 ja öisin +5 tjsp. Hajotkaa pakkaseenne Suomen Siperiassa!
Ne taitaa haluta ulos laatikostaan aika usein.
En meinannu tuoda yhtäkään näistä mukanani. Enkä niistä tulevista pennuista. Syötän katukissoille.
torstai 17. helmikuuta 2011
Yks viikonloppu vuorella
Alotetaans ristillä ku oon kuvannu tätä eniten koko Makedoniassa:
Tästä on jo jotain pari viikkoa tai puoltoista ku käytiin yks sunnuntai tallailee tuolle läheiselle vuorelle, tai siis yritettiin. Osa kokoonpanosta (puola, ranska ja hollanti) pääs puoliväliin asti, me suomalaiset sit luovutettiin jo ennen sitä. Oli hirvee mutkitteleva autotie jolla piti yrittää kävellä mahd reunassa ja autot tuuttaili ja ihmiset kiroili. Lisäks miulla oli MOOTTORIPYÖRÄSAAPPAAT jalassa ja sen jälkeen oli pohkeet niin kipeet että valitin kolme päivää siitäki.
Se vuoritie vie siis Millennium Crossille joka on maailman mauttomin rakennelma tuolla meitsin ikkunasta näkymänä avautuvalla vuorella. Iso risti joka on rakennettu samanlaisista palkeista ku Eiffelin torni. Sit illalla se on juhlavalaistuksessa eli pari valokaapelia kiertää sitä. Niin KITSCH että oksettaa, mut viihdyttävää kateltavaa. Oottelen vaan että millon ne valot rupee vilkkuu, ehkä sen ristin juurella onki oikeesti joku älytön kasinokirkko johon voi lähtee pelaa rulettii Jessen kanssa! En vaan tiiä ku en oo saavuttanu sitä rohkeutta lähtee oikeesti tallaa sinne ylös asti, pitäis olla varmaan kännissä. Ja kunnon kengät. Yks jätkä sano että sinne pääsee oikeesti tunnissa, mehän käveltiin sitten joku 2h puoliväliin ja 2h takas. Ihme settiä. Seuraavan kerran meen ehkä taksilla. Tai ainaki tuun taksilla alas.
Ihan hyvän kuvan sieltä vuorelta sai kaupungista. Vähän photarilla tummensin etutaloja MUT oli ne oikeestiki tummempia. Tai siis se sumu oli tuolla takana. Täällä on aina sumusta!
Tästä on jo jotain pari viikkoa tai puoltoista ku käytiin yks sunnuntai tallailee tuolle läheiselle vuorelle, tai siis yritettiin. Osa kokoonpanosta (puola, ranska ja hollanti) pääs puoliväliin asti, me suomalaiset sit luovutettiin jo ennen sitä. Oli hirvee mutkitteleva autotie jolla piti yrittää kävellä mahd reunassa ja autot tuuttaili ja ihmiset kiroili. Lisäks miulla oli MOOTTORIPYÖRÄSAAPPAAT jalassa ja sen jälkeen oli pohkeet niin kipeet että valitin kolme päivää siitäki.
Se vuoritie vie siis Millennium Crossille joka on maailman mauttomin rakennelma tuolla meitsin ikkunasta näkymänä avautuvalla vuorella. Iso risti joka on rakennettu samanlaisista palkeista ku Eiffelin torni. Sit illalla se on juhlavalaistuksessa eli pari valokaapelia kiertää sitä. Niin KITSCH että oksettaa, mut viihdyttävää kateltavaa. Oottelen vaan että millon ne valot rupee vilkkuu, ehkä sen ristin juurella onki oikeesti joku älytön kasinokirkko johon voi lähtee pelaa rulettii Jessen kanssa! En vaan tiiä ku en oo saavuttanu sitä rohkeutta lähtee oikeesti tallaa sinne ylös asti, pitäis olla varmaan kännissä. Ja kunnon kengät. Yks jätkä sano että sinne pääsee oikeesti tunnissa, mehän käveltiin sitten joku 2h puoliväliin ja 2h takas. Ihme settiä. Seuraavan kerran meen ehkä taksilla. Tai ainaki tuun taksilla alas.
Ihan hyvän kuvan sieltä vuorelta sai kaupungista. Vähän photarilla tummensin etutaloja MUT oli ne oikeestiki tummempia. Tai siis se sumu oli tuolla takana. Täällä on aina sumusta!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)